Joulun rauhaa ja lepoa

Niin on taasen joulu ja aika pitää muutama välipäivä urheilusta. Onneksi kuitenkin ensi viikolla alkaa vuodenvaihteen kohokohta eli tour de ski! En malta odottaa:)

Mutta nyt kuitenkin haluan toivottaa kaikille rauhallista, iloista, hyvää, hauskaa ja kaunista (vaikka ette minua näkisikään) joulua!!

Maltillista urheilua

Hei taasen! Urheilu on jatkunut nyt viime lauantain jälkeen maltillisena. Olen tehnyt yhden treenin päivään. Välillä kovempia treenejä välillä leppoisampia. Sali treenaamiseen olen jättänyt nyt kokonaan, sillä kolmen kuukauden korttini kuntosalille meni umpeen, enkä näe enää syytä ottaa uutta korttia ennen armeijaa. Muutenkin ajattelin, että tässä nyt viimeiset viikot ennen inttiä voisin koettaa vähän rauhottua ja kerätä voimia. Syy tähän mm. paskat kelit. Kun ei pääse hiihtämään, niin mahdollisuudet jää aika vähiin varsinkin kun ei ole sitä salikorttiakaan enää. Juoksua tänään kokeilin puolen tunnin ajan. Juoksu kyllä ajoi asiansa, mutta kyllähän se tylsää on. Ja juoksuun tottumattomalle vieläpä äärimmäisen rankkaakin :D No mutta kyllä vielä pyrin tekemään vähintään sen 5 treeniä viikkoon, että ei tässä pääse urheilu kokonaan unohtumaan.

Mutta niin on vaan päässy käymään että joulu se sieltä tulee tänäkin vuonna. Joulu on yksi mielijuhlistani, jos ei oteta huomioon sitä armotonta jouluhössöttämisen määrää. Hössötyksen olen kyllä oppinut melkoisen hyvin suodattamaan, olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja keksimällä muuta tekemistä oikeisiin aikoihin.

Mietelause: Suomi ei pärjää ampumahiihdon sekaviestissä.

Yläselkäjumia.

Eilen uskaltauduin salille ekaa kertaa pitkiin aikoihin mielessäni kova treeni. Tein pääasiassa yläselkäliikkeitä. Rinnallevedossa nostin painot 55 kg ja tein kolme kahdeksan toiston sarjaa, mikä oli enemmän kuin mitä olen koskaan uskaltanut tehdä. Koville otti, mutta tämän aamun yläselkäjumi oli niin vakuuttava, että kaikki oli vaivan arvoista. Myös alaselkä ja jalat tulivat hieman jumiin treenistä, mikä vaikutti puolestaan tämän päivän kaukalopallopeleihin niin, ettei oikeen kropasta lähtenyt mitään irti. En kuitenkaan valita, koska fiilis on ollut koko päivän aivan mahtava!

Penkkiurheilusta sen verran, että on uskomatonta, miten ylivoimainen voi yksi nainen olla hiihdossa. Marit Björgen on voittanut tällä kaudella kaikki maailmancupin osakilpailut mihin on osallistunut, ja tänään voitomarginaali toiseksi parhaaseen oli yli 40 sekuntia. Norjalaisten ylivoima naisten hiihdossa on muutenkin ollut häkellyttävää, sillä tämän päivän matkalla paras ei-norjalainen jäi Björgenistä lähes puolitoista minuuttia. Mieleen herää vain se, että miten paljon paremmin norjalaiset harjoittelevat kuin muut, vai onko heillä kenties joku muu taktiikka :D No samapa tuo minulle on.

Mietelause: Tänään juon pari olutta.

Sairaslomalta palailua

Noniin... Pitkästä aikaa taas kirjotellaan. Suoraan sanottuna unohtunut koko blogi :D  No kuitenkin nyt taas  koetan kirjotella kun tervehtynytkin olen! Reilun viikon tauko tuli kaikkeen urheiluun ja ensimmäistä kertaa uskaltauduin viime lauantaina salille. Tein perus kuntopiiri tyyppistä harjotusta, jotta ei joka paikka menisi aivan umpijumiin. Positiivista oli se, että väsymyksen sijaan treeni toikin lisää virkeyttä elämään!

No sunnuntain sitten pidin kokonaan välipäivän (koetan aloittaa kevyesti). Maanantaina uskaltauduin uudestaan salille, tällä kertaa vähän kovemmalla treenillä. Tein pääasiassa yläkroppaa. Salin jälkeen kävin kokeilemassa uimista, mutta ei siitä tullut mitään.

Tiistai olikin sitten itsenäisyyspäivä, ja siitä tuli jälleen välipäivä! Ainakin melkein. Ainoa urheilu koko päivänä oli 3 km kävely tyttöystävän luokse, Itse en varsinaisesti rakasta itsenäisyyspäivää, sillä en jaksa sitä linnanjuhlista jauhamista :D Kaikkein vähiten ymmärrän sitä, miksi pitää telkkarista katsoa kun muut juhlii. No, ehkä se ei vaan ole minua varten.

Eilen sitten uskaltauduin tekemään aerobista treeniä kun menin pelaamaan Varkauden opettajien kanssa sählyä. Siinä huomasi sen, kuinka tauko/sairaus oli vaikuttanut suorituskykyyn. Vartin jälkeen olin aivan puhki, enkä sen jälkeen jaksanut juosta juuri ollenkaan täysillä.

Tänään oli sitten sulkapallon vuoro. Tuntui kuin ei olisi koskaan ennen koskenutkaan sulkapallomailaan. Jaksoin kuitenkin pelata reilun tunnin yllättävän hyvin, eikä ollut muuta ongelmaa kuin etureisien jumiutuminen. Positiivista on kuitenkin se, että olen innoissani urheilusta. Viikko sitten ei kiinnostanut minkäänlainen liikkuminen ollenkaan.

Pari sanaa myös penkkiurheilusta. Snookerissa on parasta aikaa menossa UK Championship. Päivät menevät mukavasti, kun eurosportplayeristä näkee joka pelin :D Oma suosikkini John Higgins tosin tippui jo toisella kierroksella, mutta onneksi mukana on vielä toinen suosikkini Judd Trump. Tälläkin hetkellä seurailen pelejä sivusilmällä.

Kipeenä aika meni televisiota katsellessä. Tulipa kokeiltua jalkakylpykin! :D 

Mietelause: Snooker on jännä laji

Ärsyttävää sairastusta...

No niinhän siinä sitten kävi, että torstaina tulin sitten kipeäksi. Olen juuri sen verran kipeä, että oikeestaan mikään ei maistu eikä kiinnosta, mutta kuumetta ei ole. Niskat ja selkä aivan jumissa ja kurkku kipeä ja veto pois. Ei ole hirveästi kiinnostanut blogiakaan kirjoitella.

Samalla sitten sairastumisen lomassa jäi myöskin tämän viikkoinen ruokaprojekti, joten täytyy varmaan yrittää joskus myöhemmin uudestaan.

Nyt olen päättänyt hoitaa itseni kunnolla kuntoon, ennen kuin menen urheilemaan seuraavan kerran. Meni siinä sitten päivä, viikko tai kuukausi. En jaksa enää tätä, että viikon jaksaa urheilla ja sitten on voimat loppu. Ehkä pitää myöskin tauon jälkeen aloittaa kevyesti. No sitä ehtii miettiä myöhemminkin.

Kirjoittelen lisää kun tervehdyn.

Uutta projektia

Maanantaina kävin siis aamulla ottamassa virallisen punnitustuloksen. Paino oli pudonnut 85,9 kiloon. Eli pudotusta oli siis kolme kiloa! En tosin vieläkään usko, että todellinen pudotus oli aivan niin paljoa, mutta selvästi jotain muutosta on tapahtunut.

Jotta painonpudotus ei nyt tyssäisi kokonaan, kehitin itselleni uuden, vähän lyhyemmän projektin. Nyt projekti ei kestä kuin viisi päivää. Ideana on se, että maanantaista perjantaihin syön ennen kello kahta vain aamupalan (Dietmix juoma) ja lounaan (Dietmix juoma ja Nutrilett patukka). Välipalaksi noin kahden aikoihin syön hedelmiä ja ehkä leivän, ja loppupäivän syön sitten aivan normaalisti. Näin saan nälän pidettyä loitolla mahdollisimman vähillä kaloreilla, eikä proteiinin saantikaan jää ongelmaksi. Tiedän, että painonpudotusken kannalta olisi viisain jättää illalta syömiset vähemmäksi, mutta siihen en millään vain kykene ainakaan vielä. Illalla nälkäni on usein sitä laatua, että vitutus on aivan valtaisa jos en saa ruokaa. Unikaan ei oikein tahdo tulla silmään nälkäisenä :D

Nyt olen kaksi päivää puuhastellut uuden projektin parissa, ja toistaiseksi on tuntunut hyvältä. Juoman ja patukan käsittävä lounas on ollut yllättävän täyttävä, enkä ole tarvinnut mitään ylimääräistä sen tueksi. Lounaaseen asti taas pärjää hyvin pelkällä juomalla, sillä en tykkää yleensäkään aamuisin syödä hirveästi.

Projektille en aseta mitään muita tavoitteita kuin sen, että paino putoaa. Viikonloppuna sitten katson, jatkanko projektia pidempään vai jääkö tämä tähän.

Mietelause: Alkoholiannos päivässä edistää terveyttä.

Päivä 21. Lopputilitys

Tänään onkin siis viimeinen päivä kolmen viikon rumbasta. Onkin siis aika antoisan analysoinnin (aika hienosti käytetty alkusointuja vai mitä?).

Plussat:
Paino putosi 1-3 kg (huomenna aamulla teen virallisen punnituksen)
Karkin himo vähentyi
Huomasin, että koko ruokavaliota ei voi muuttaa kerralla, vaan muutoksen täytyy tulla pienissä osissa.
Hyvä mieli

Miinukset
Muu ruokavalio ei pysynyt täysin terveellisenä
Korvaavien tuotteiden määrä
Ekan viikon jälkeen esim. hedelmien syönti jäi lähes kokonaan.

Rumban jälkeen oli tarkoitus myös miettiä jonkinsortin kompromissia karkin mättämiselle. Olen päättänyt nyt niin, että tästä eteenpäin pidän yhden namipäivän viikossa, jolloin on lupa ostaa itselle karkkia. Muuten saan syödä vain, jos joku tarjoaa. Alkoholin juominen ei koskaan ole ollut ongelma samoin kuin limppari, joten niihin en toistaiseksi puutu millään lailla.

Suurimmaksi ongelmaksi näyttääkin muodostuvan roskaruuan määrä ja kasvisten vähyys.  Ongelman korjaamiseksi onkin luvassa lähiviikkoina joitain uusia tempauksia, jotka toivottavasti saavat aikaan jonkinlaista muutosta. Näistä muutoksista lisää kuitenkin huomenna. Päätavoite jatkossa on kuitenkin vielä painon pudottaminen.

Urheilusta sen verran, että eilisestä luistelusta tuli lihakset melko kipeiksi. Tämä luultavasti mahtavien venyttelymäärien ansiota. Tänään raahasin itseni salille, ja onneksi raahasinkin! Viime salikerrasta oli lähes se kolme viikkoa aikaa, ja nyt salin jälkeen olo on loistava, kun voi vaan maata sohvalla ja katsoa hiihtoa.

Ensi viikolla ei toistaiseksi ole ohjelmassa muuta kuin maanantai-iltana yksi kokous, joten luultavasti aikaa jää urheilulle. Luvassa on luultavasti uintia ja kuntosalia, sillä kuukausikorttini uimahallille loppuu joulukuun alkupuolella, enkä nähtävästi ota uutta ennen armeijaa. Myös kävelyä koetan harrastaa normaalia enemmän, onhan päätavoite tällä hetkellä vielä kuitenkin painonpudotus.

Mietelause: Hedelmät kasvavat puissa.

Päivä 20. Loppu häämöttää

Kolmen viikon kuurin toisiksi viimeistä päivää viedään. Fiilis on  hyvä, ja uskon tottumusteni muuttuneen näiden viikkojen aikana. Burnouttikin näyttää pikkuhiljaa selätetyltä.

Torstain siis lepäilin pelkästään, ja se teki kyllä hyvää. Torstaiaamuna painoni oli 85,6 kg eli paino oli siis pudonnut yli kolme kiloa. Luulisin, että nesteet olivat todella vähissä, mikä saattoi olla osasyy uupumukseen. Eilen sain uuden television postissa, ja päivä menikin sitten sitä ihaillessa, ja näin tuli siis kaksi perättäistä lepopäivää. Lepo teki hyvää, sillä tänään kaukalopalloa pelatessa tuntui kunto todella hyvältä. Jaksoi tunnin luistella ilman mitään ongelmaa ja into urheiluun ja muuhunkin elämään oli taas palannut.

Nyt onkin vuorossa penkkiurheilua, sillä hiihdon maailmancup alkoi. Itse tykkään katsoa hiihtoa televisiosta paljon, enkä malta odottaa vuodenvaihdetta ja Tour de Skitä. Kai sitä voisi koettaa vähän vetojakin lyödä siinä sivussa.

Huomenna lupaan kirjoittaa syväluotaavan analyysin kolmen viikon ruokavaliomuutoksesta, jolloin nähdään oliko projekti onnistunut ja mitä ehkä jatkossa voisi kehittää.

Mietelause: Muista levätä lepopäivä.

Päivä 17. burnoutin poikasta

Kyllä. Aivan. Uupumusta ilmassa. Jo monta päivää on ollut olo laiska ja vetämätön. Väsyttää jatkuvasti ja urheillessa tuntuu, ettei vaan pääse liikkeelle, ja että hapottaa. Niinpä olen päättänyt pitää ainakin huomisen kokonaan vapaata urheilusta. Lisäksi huomenna ei ole muuta pakollista menoa kuin ajokoulun 2 vaiheen arvioiva ajo, joten luvassa on rento päivä.

Ruokailun puolesta on ollut viime päivinä vaihtelevaa elämistä. Koulussa en ole käynyt syömässä, koska ei ole pakko. Kouluruoka maksaisi 3€, ja Varkaudessa kouluruoka on sen verran huonolaatuista, että ei kannata. Sen sijaan esim. eilen tein salaattia päivällä, mutta tänään löysinkin itseni jälleen mäkistä. Ruokailukerrat ovat myös harventuneet kiireen takia, ja välillä tuntuu että ehdin syömään vain kaksi tai kolme kertaa päivässä. Vieläkin on uudessa ruokavaliossa pysytty, ja painokin on ilmeisesti jatkanut putoamistaan. Huomenna aamulla uskallaudun vaa'alle, joten silloin tieto varmistuu.

Vedonlyönnistäkin taitaa olla edessä pieni tauko, sillä tuntuu siltä, etten saa yhtäkään vetoa enää oikein. Esimerkkinä tänään laitoin Saipan, Jokereiden ja Kalpan voitolle rahaa. Kaikki pelit ovat tällä hetkellä 3-3 ja viimeiset erät lopussa, eli kaikki on menossa persiilleen. Kokemuksesta tiedän myös sen, että kun kaikki menee persiilleen, kunnon tauko on yleensä ainoa tapa katkaista häviöputki.

Toivottavasti kuitenkin pieni tauko kaikesta toisi urheiluinnon (ja myös vedonlyönti-innon!) takaisin. Tässä kaikki tältä päivältä. Kettu kuittaa.

Mietelause: Tauko on aina paikallaan.

Mietelause:

Päivä 15. Taas kutsuu työelämä

Taas se tapahtui. Tänä aamuna puhelin soi klo 7:45 ja siellä tiedusteltiin, että ehtisinkö yläasteelle tyttöjen liikunnanopettajan sijaiseksi kello kahdeksaksi. No tietenkin ehdin ja sieltähän napsahti taas kolmen päivän liikunnanopettajan sijaisuus. Aamupalaahan en ehtinyt syömään, enkä kummemmin erillistä treeniä ehtinyt tekemään. Sen verran ehdin liikkua, että päivällä kävelin 4 km koulusta kotiin syömään, ja takas koululle ja iltapäivällä kotiin matkat taitoin polkupyörällä. Saa nyt kelvata tälle päivälle. Lounaaksi söin sitten pakastepizzan ja join proteiinipirtelön. Illalliseksi sitten kebabbia. Siinä meni taas ne terveelliset tavat. Jotain olisi nyt taas keksittävä. Vieläkään en kuitenkaan ole namia syönyt tai muuta vastaavaa.

Huomisen koetan vaikka väkisin pysyä jonkinsortin terveellisessä ruokavaliossa. Liikuntaa pyrin harrastamaan päivällä, kun kolme hyppytuntia suo levähdyshetken päivääni. Tavoite olisi mennä salille ja uimaan. Illalla sitten ehdin vielä sulkapalloon, ja ehkä se elämä siitä taas rupee hymyilemään.

mietelause: Olen vahvasti sitä mieltä, että terveellinen ruokavalio ja liikunta on avain onnelliseen elämään.

Päivä 14. Ilo koittaa taas

Noniin. Nyt olisi sitten toinen viikko uutta "ruokavaliota" takana, ja onnikin näyttää taas kääntyneen. Hedelmät maistuu taas, urheilu kulkee ja perjantaina rikki mennyt videotykkikin rupesi toimimaan taas aivan kuin mitään vikaa ei koskaan olisi ollutkaan. Kaiken lisäksi painokin on laskussa (87,2 kg), vaikka ajattelin, että se olisi vähintäänkin saman verran kuin viikko sitten kaiken paskaruuan jälkeen. Nyt yritän sitten ensi viikon taas syödä vähemmän, useammin, ja terveellisemmin. Viikon päästä on sitten aika pohtia jonkun sortin kompromissia karkin sun muun syöntiin.

Sitten urheiluun. Kaikesta huolimatta olen onnistunut tällä viikolla tekemään joka päivä yhden treenin. Eilen kävin pelaamassa kaukalopalloa (kyllä muuten jalkoja pakotti illalla) ja tänään onnistuin käymään vähän alle tunnin mittaisella kävely/hölkkälenkillä. Huomenna vuorossa kävelyä ja mahdollisesti ekaa kertaa yli viikkoon kuntosalia. En malta odottaa.

Vedonlyönnistä voin kertoa sen verran, että en enää lyö vetoa muusta kuin SM-liigasta. Ainakaan NHL:lään en hetkeen mene kajoamaan. Eilen menin laittamaan Pittsburgh vs. Carolina peliin hyvien kertoimien takia vierasvoitolle loput mitä pelitililläni oli sillä hetkellä jäljellä. Pelin piti olla selvä pingviinien ollessa kärjessä ja hurrikaanien räpiköidessä viimesillä tiloilla. Vaan ei. Eikö se Carolina vienyt 5-3 vai mitä se oli. Tällä viikolla koetan pysyä max. 2 euron panoksissa enkä mene koskemaan muihin kuin SM-liigan peleihin.

Mietelause: Kyllä viikon päästä maistuu saunaolut

Päivä 12. Henkisesti raskas viikko ja vitutusta piisaa

Nyt alan ymmärtää, miksi lähes joka koulun opettajainhuoneessa on perjantaipullo arvonta. Tämä viikko oli ensimmäinen sijaisena, jolloin olin koko viikon opettamassa. Alkuviikko meni vielä kärsivällisesti, mutta loppuviikkoa kohden alkoi mitta tulla täyteen. Tänään pois päästessä helpotus oli sanoinkuvaamaton. Kotona joku saattaa jopa kunnella mitä minä sanon.

Ja sitten seuraavaan vuodatukseen ja varsinaiseen vitutuksen aiheuttajaan, videotykkiin. Ostin viime keväänä vähän käytetyn videotykin. Tykin lampulla oli katseltu vain 200 tuntia, kun lampun eliniän pitäisi riittää 2000-3000 tunnin katseluun. Noh. Tänä iltana lamppu sitten (ilmeisesti ainakin lamppu) meni särki. Kuva särisee, kirkkaus on huono ja värit keskeltä kuvaa persiillään. Ja mitä maksaa uusi lamppu :D n. 250€.  JES! Juuri sen verran, että ei ole järkeä ostaa uutta tykkiä, eikä tuolla rahalla saa myöskään juuri minkäänlaista kunnon telkkaria. Kaiken lisäksi en ole varma, onko kyseessä lamppurikko. Uuden lampun ostaminen on arpapeliä, koska jos itse tykki onkin rikki, niin uusi lamppu ei auta mitään. En sitten tiedä miten lampun palauttaminen onnistuisi. Täytyy varmaan ottaa selvää.

Sitten vedonlyöntiraporttiin. Toinen peleistä meni eilen oikein, eli Chicago voitti. Minnesota taas meni onnettomasti häviämään 3-0, joten jäin jokseenkin peleistä omilleni. En tiedä tarkkaa voittoa/häviötä, mutta alle euron luokkaa joka tapauksessa. Tänään en ole ehtinyt vedonlyönnille aikaani tuhlata, joten tällä hetkellä ei ole yhtään vetoa vetämässä.

Ruuasta ei raportoitavaa.

Urheilusta sen verran, että tänään kävin pyörähtämässä kesken työpäivän (oli hyppytunti enkä jaksanut hyppiä koko tuntia) uimahallissa. Uiskentelin kilometrin verran ja meno oli jostain tuntemattomasta syystä äärimmäisen raskasta :/ Huomenna olisi vuorossa sitten kauan odotetut syksyn ensimmäiset kaukalopallot joita odotan innolla. Huomenna te miljoonat lukijani saattekin siis lukea iloisen miehen hehkutusta tämän päiväisen mököttämisen sijasta. No heisulivei ja sillee!!!

Mietelause: Perjantaipulloarvonta on välttämätön.

Päivä 11. Urheilun puutetta ja paskaruokaa

Nyt se sitten tapahtu. Huomasin syöväni taas mitä sattuu milloin sattuu. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, töissä oleminen on laittanut päivärytmit täysin sekaisin. Yleensähän se menee toisinpäin? Ruokavaliota on vaikeampi noudattaa, kun yhtäkkiä pitääkin olla jossakin tiettyyn aikaan, jolloin ei välttämättä ehdi syömään silloin kun tahtoo.

Eilen söin illalla tortilloja, joissa oli välissä kovin rasvaiset täytteet. Tänään löysin itseni päivällä kiinalaisesta ravintolasta syömästä. Iltapäivällä tänään söin sitten kahvin kanssa jo pullaa ennen kuin ehdin edes miettiä, että voisko ottaa vaikka hedelmän. Vielä menen uuden ruokavalion puitteissa (ei karkkia, sipsiä, limppapimppaa yms.), mutta kyllä tässä tulee vähän huijattu olo. Siis olen huijannut taas itse itseäni. Mutta jos minä selviän huomisen vielä jotenkuten, niin sitten on aikaa taas panostaa ruokavalioon.

Toinenkin vaikutus töiden tekemisellä on ollut hyvinvointiini. Enää ei ehdi tekemään kahta treeniä päivässä. Uskomatonta kyllä, vaikka urheilen joka päivä, niin silti on lusmu olo. Sen lisäksi päivän kohokohta on se, kun pääsee edes vähän urheilemaan. Eilen pelattiin sählyä yhdellä vaihtomiehellä reilu tunti, ja silti lopuksi tuntui siltä, että olisi vielä voinut toisenkin tunnin jatkaa. Nyt en malta odottaa, että pääsen viideltä pelaamaan sulkapalloa.

Sitten päästään ekaa kertaa blogini historiassa yhteen lempiharrastuksistani: vedonlyöntiin. Lyön vetoa lähes päivittäin. Panokset ovat pieniä, yleensä 0,5 - 10€ väliltä. Vedonlyöntiä harrastan usein parin kuukauden sykleissä. Nyt olen yhtäjaksoisesti lyönyt vetoa syyskuun puolesta välistä asti. Yleensä olen tasaisesti jäänyt voitolle vedoistani, niin kauan kuin panokset ovat pieniä. Jos rupean isommilla panoksilla pelaamaan, yleensä ylianalysoin pelit ja sittenhän kaikki menee perseelleen. Aloitin syyskuussa laittamalla bet365:lle 20€ rahaa. Voittoa on kertynyt tasaisesti, ja tällä viikolla otin jo 40€ rahaa pois. Jäljelle jäi vielä viitisentoista euroa, joilla pelailen nyt. Joku saattaa olla sitä mieltä, että mitä järkeä lyödä vetoa noin pienistä summista, kun voitot jäävät niin pieniksi. Vedonlyönti on itselleni kuitenkin enemmän harrastus kuin rahan tienaamis/kadottamiskeino. Pienistä voitoista saatu onnistumisen tunne tuntuu hyvältä, mutta häviöistä ei kuitenkaan jaksa möksähtää.

Yleensä lyön vetoa lähes pelkästään SM-liigan peleistä, mutta nyt on ikävä kyllä SM-liigassa tauko. Niinpä olen pakotettu lyömään vetoa NHL peleistä, joista en tiedä kovinkaan paljoa. NHL:n veikkaaminen on luultavasti tappiollista minulle, mutta pakko on johonkin sitä rahaa työntää. Lisäksi NHL pelejä tulee lähes joka aamu telkkarista, joten on kiva aamukahvin lomassa seurailla, miten vedot menee. Ensi yön peleistä löin tänään kaksi vetoa. Chicago vs. Columbus peliin laitoin 5€ Chicagon voiton puolesta ja Minnesota vs. San Jose peliin laitoin 3€ Minnesotan voiton puolesta. Huomenna saa nähdä kuinka vedot ovat menneet.

Koetan huomenna iltasella kirjoitella seuraavan kerran, jos olisi vaikka jotain tärkeetä asiaa.

Mietelause: Tekosyy = paras syy

Päivä 9. korvaavia tuotteita ja heräteostoksia

Pikkuhiljaa alkaa jo tottua uuteen ruokavalioon. Ainoa huolestuttava merkki on vain se, että alkaa huomaamattaan syömään korvaavia tuotteita. Tänään esim. tein mokkapaloja iltapäivällä. Täytyy nyt kuitenkin koettaa nauttia mokkapaloja vain kohtuudella, ettei menisi koko homma ihan läskiksi. 

Painon kehityksestä sen verran, että paino oli aamulla mitatessa 87,8 kg, kun se viikko sitten maanantaina oli 88,9 kg. Edelleenkään homma ei mene aivan niin yksinkertaisesti, että paino olisi tippunut kilon verran. Uskon kuitenkin että eteenpäin on menty, ja jos paino jatkaa putoamistaan myös jatkossa, voin olla hyvillä mielin. 

Tämän päivän kouluruoasta sen verran, että kalkkunakastike, riisi ja jäävuorisalaatti oli varsin hyvää tänään. Ainoa miinus tuli siitä, että en ole vieläkään aivan varma, oliko riisi riisiä vai jotain muuta vastaavaa. Jos siinä mössössä oli riisiä, niin se riisi oli tummaa ja siihen oli sekoiteltu joukkoon jonkun sortin siemeniä tjms. Nälkäiselle kuitenkin ruoka maistui salaatteineen hyvin, ja mahakin täyttyi mukavasti. Kotiin päästessä oli kuitenkin taas huutava nälkä, joten jälleen ruuan ravintoarvot jäävät arvailuiden varaan. 

Sitten muihin aiheisiin. Olen kova poika tekemään heräteostoksia, jonka sain taas eilen illalla huomata. En oikeastaan tarvinnut mitään, mutta suuntasinpa prismaan ja ostin uuden sählymailan. No sen verran täytyy myöntää, että vanha maila oli yli kymmenen vuotta vanha, mutta oli toiminut hyvin ja sopi käteen myös. Nyt vaihdoin mailamerkkiä Kohosta Exeliin. Ostin Exel Ambush 2.7 Chill mailan, joka vaikutti sopivan jämäkältä, ja pidin lavan muotoilusta. Maila on hieman pidempi (ostin 101 cm mailan) kuin vanha mailani, joten voi olla, että joudun hieman lyhentämään mailaa. Kun itse olen vain 175 cm pitkä, voi 101 cm maila olla itselleni hieman liian pitkä. En kuitenkaan tee mitään, ennen kuin huomenna pääsen kokeilemaan mailaa tositoimissa. Raportoin sitten asiasta lisää. 

Tänään olisi illalla vuorossa sulkapallovuoro, jota odotan innolla, sillä en ole päässyt koko päivänä urheilemaan. 

Mietelause: Heräteostoksista tulee kuitenkin hyvä mieli. 

Runkeeper

Ajattelin kirjoitella ihan oman kirjoituksen Runkeeperistä. Niille, jotka ei tiedä yhtään mistä on kyse, voin kertoa, että Runkeeper on puhelimeen ladattava ohjelma, joka lenkin aikana mittaa lenkin pituuden, korkeuserot, kalorit ja muut sellaset. Vastaavia ohjelmia on markkinoilla varmasti kymmeniä, mutta itse olen todennut Runkeeperin hyväksi ja helpoksi vaihtoehdoksi.

Runkeeper on saatavilla ainakin Androidille ja iOS:lle. Itse olen Runkeeperin ilmaiskäyttäjä, eli käyttäminen ei maksa minulle mitään. Niinsanotut elite-käyttäjät saisivat maksua vastaan enemmän ominaisuuksia ohjelmasta irti, ja he saavat myös tietää yksityiskohtaisempia asioita treeneistään. Itse tykkään Runkeeperistä siksi, että se antaa musiikin toistamisen ohella viiden minuutin välein korvanappiin tiedon treenin etemisestä (voi olla, että muut ohjelmat tekevät samalla tavalla, en vain ole tutustunut niihin). Runkeeper kertoo korvanappiin esim. keskinopeuden, käytetyn ajan ja kuljetut kilometrit.

Ei tietenkään sovi myöskään unohtaa Runkeeperin tärkeintä ominaisuutta. Runkeeper nimittäin halutessasi lähettää treenin tiedot samantien treenin jälkeen twitteriin ja facebookkiin! Näin ystäväsikin kestävät kartalla menoistasi! :D Käsittääkseni elite-käyttäjät voivat myös seurata toisiaan internetissä treenin aikana. Asiasta en ole kyllä täysin varma.

Mutta kätevintä Runkeeperin kaltaisissa ohjelmissa on se, että ne kokoavat kaikki treenisi yhteen, ja sen avulla voi jälkeenpäin tarkastella treenejä. Jos itse menen esim. runkeeper.comissa sijaitsevalle käyttäjäsivulleni, näen samantien kaikkien treenieni määrän, yhteismatkan ja kulutetut kalorit. Voin myös tarkastella jokaista tekemääni treeniä erikseen, ja voin vertailla liikkumisiani eri kuukausina jne.jne.

Itse olen käyttänyt runkeeperiä tämän vuoden alusta asti, ja se on ollut loistava apuväline lenkeillä. Ainoa, milloin en runkeeperiä käytä on juoksulenkit, joiden aikana puhelin hölskyy taskussa liikaa. Kuitenkin esim. kävely, pyöräily ja hiihtolenkeillä olen tykännyt pitää puhelinta taskussa. Olen myös harkinnut bluetooth sykevyön hankkimista, jolloin runkeeper saisi tietää myös sykkeeni treenin aikana. Itse en koskaan ole innostunut perinteisistä sykemittareista. Mutta aika näyttää, tulenko koskaan sykevyötä hankkimaan.

Alla vielä muutama kuva Runkeeperistä iPhonen näytöllä.

mietelause: tieto lisää tuskaa

Päivä 8. Kouluruokaa

Tämä aamu alkoi hienosti. Klo 6:50 soi puhelimeni ja minulle tarjottiin opettajan sijaisuutta ala-asteelta. Itselläni meni noin minuutin verran puhelun alusta täysin ohi ennen kuin edes tajusin mistä oli kyse. No, rahalle on aina käyttöä ja lupauduin sijaiseksi. Nyt tämä viikko meneekin sitten maanantaista keskiviikkoon ala-asteen 3. luokan opettajana ja torstaista perjantaihin yläasteen liikunnanopettajana. Onneksi kuitenkin pidän lapsista ja opettajan työ on mukavaa hommaa työaikoihin ja palkkaan nähden.

Tämä kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että pääsen syömään koko viikon kouluruokaa! Yksi niistä asioista, joita en kouluajoiltani kaipaa. Tämän viikon ruokalista:

minestronekeitto sekaleipää tuorepala

kalkkunakastike riisiä jäävuorisalaatti

kalapyörykät kermaviilikastike kiinankaalisalaatti

pinaattikeitto kananmuna ruisleipää tuorepala

tomaattinen jauheliha- perunalaatikko kaalisalaatti

Tänään oli siis minestronekeittoa. Keitto oli maultaan ihan ok, mutta ei sillä tahtonut itseään täyteen saada. Kun ruokailu oli puoli 12, niin klo 14 aikoihin kotiin päässessäni olin jo kuolemassa nälkään. Olisi varmaankin pitänyt vain syödä sitä useampi lautasellinen. Kaiken muun lisäksi ruokalistassa mainittua sekaleipää tai tuorepalaa ei ollut tarjolla, vaan leipävaihtoehtoina oli näkkileipä tai näkkileipä. Olisiko leipä ehtinyt loppumaan ennen minun ruokailuani? Loppuviikon ruoat näyttävät osittain hyviltä ja osittain huonoilta. En suuremmin pidä pinaattikeitosta enkä perjantain perunamössöstä, mutta kalkkunakastike sekä kalapyörykät maistuvat hyvin. No onneksi torstaina ja perjantaina minun ei ole pakko käydä koulun ruokalassa syömässäkään. 

Tämä yllättävä työkeikka tarkoittaa myös sitä, etten ehdi millään urheilemaan niin paljon kuin normaalisti. Tai varmasti ehtisin, mutta en viitsi herätä niin aikaisin aamulla, että ennen töitä kävisin treenaamassa. Myöskään iltapäivällä en enää kykene kahteen treeniin, joten näillä näkymin pyritään tekemään yksi harjoitus päivässä. 

Tänään urheiluni koostui pelkästään uinnista. Iltapäivällä kävin uimassa kilometrin matkan uimahallissa. Voi tosin olla, että käyn illalla vielä jonkun sortin kävelylenkillä. Saa nähdä. 

Ohjelmassani lähiaikoina on luvassa myös leivontaa, kun pitäisi leipoa mokkapaloja isovanhempien vierailun kunniaksi. Saa nähdä kykenenkö siihen vielä tänään vai meneekö huomiseen. Leivontataidoistani sen verran, että osaan jotenkuten noudattaa leipomisohjeita, mutta leivon niin harvoin, että hommat menee yleensä jokseenkin persiilleen. Tuotteesta ei yleensä tule kauniin näköistä, mutta kyllä se kaikki tulee yleensä syötyä. 

Huomisaamuna olisi tarkoitus uskaltautua vaa'alle, jolloin nähdään, onko viikon aikana painon suhteen tapahtunut mitään muutosta. Nyt on turha mennä painoa mittaamaan, koska iltapainoni on yleensä kilon tai pari korkeampi kuin aamupaino. 

mietelause: saako kouluruoasta kaikki tärkeät ravintoaineet, vitamiinit yms?

Päivä 7. Alkuinnostuksen katoaminen

Nonniin. Nyt olisi sitten ruokarempan ensimmäisen viikon viimeinen päivä. Kaikki on sujunut toistaiseksi vielä hyvin. Nälkä ei ole päässyt yllättämään, eikä makeanhimokaan ole ollut ylitsepääsemätön. Kuten jo etukäteen aavistelin, eilinen hirvenmetsästyspäivä oli kaikkein vaikein. Olutta tekisi kovasti mieli, eikä suklaapatukkakaan vaikuttanut pahalta vaihtoehdolta metsässä rämpimisen lomassa. Ainoa repsahdus oli, kun veden loputtua join janooni ehkä n. puoli desiä limpparia. Repsahdus ei juurikaan kalva mieltä, koska oli niin hirveä jano.

Itsestäni olen huomannut tämän viikon aikana sen, että ruokavalion muuttaminen on vaikeaa pienten asioiden kohdalla. Esimerkiksi oluen juonnin kohdalla ainoa vaikea paikka tuli, kun keskiviikkona säilynyt jälkeen ei voinutkaan juoda olutta, jonka olen useimmiten tottunut juomaan. Lisäksi viikonloppuisin olen tottunut päivisin napostelemaan jotain pientä, mahdollisesti karkkia tai sipsiä. Nyt olo kuitenkin tuntui jotenkin tyhjältä, kun ei voinutkaan napostella. Tottumusten muuttaminen vie kuitenkin aikaa.


Eilen oli siis hirvenmetsästyspäivä. Itse en ole koskaan ollut varsinaisesti intohimoinen metsämies/eräjorma, joten en varsinaisesti hyppinyt riemusta päästessäni metsälle. Olen perheestä, jossa on aina metsästetty, joten olen elämäni aikana joutunut/päässyt metsälle ihan tarpeeksi. Kuitenkin vaikka en eilen metsästyksestä hirmu innoissani ollutkaan, oli minusta kiva kuitenkin päästä hieman luontoon reippailemaan.

Ajomiehenä oleminen oli rankempaa kuin mitä muistinkaan. Päivän aikana kävelin ehkä kymmenisen kilometriä huonoissa kengissä. Kun noista kymmenestä kilometristä vielä n. 80% oli täyttä umpimetsää, kivikkoa, mäkiä tai suota, oli päivä loppujen lopuksi varsin rankka. Arvelisin, että kävely kulutti päivän aikana kaloreita jotain 1500 ja 2000 väliltä. Hirviä päivän aikana kaatui yhteensä viisi, joten ei tarvinnut itseään kuitenkaan tyhjänpanttina pitää. Kuolleiden hirvien lisäksi bongailin metsässä myös kaikkea muuta jännää, kuten hirven syömää puuta, jäniksen, metsoja, hirvien jätöksiä, hirvien jälkiä sekä makuupaikkoja.

Huomenna alkaa sitten toinen viikko ruokavalioremppaa. Ensi viikolla luvassa on mahdollisesti tämän syksyn ensimmäiset kaukalopallot lauantaiaamuna, jota odotan kovasti. Muuten luvassa on varsin normaali viikko lukuunottamatta kahden päivän liikunnanopettajan sijaisuuksia loppuviikosta.

Mietelause: jänis pääsi karkuun ennen kuvausta

Yritin ottaa kuvan jäniksestä, mutta se pääsi juuri karkaamaan kuvan takalaidasta. 

Päivä 5. Kanasalaattia ja hyötyliikuntaa

Tänään on ollut loistava päivä. Ensinnäkin vaaka näytti 87,7 kg (joo tiedän ei aihetta riemuun koska painohan heittelee pitkin päivää ja nesteet oli tähänkin varmasti syynä mutta iloinen olin silti). Sitten aamu alkoi ihanasti pirtelöaamiaisella, jonka jälkeen otin hieman rennomman treenin, ja kävelin kauppaan ja takaisin. Matkaa tuli yhteensä 6,4 km. Kauppareissun tarkoituksena oli ostaa lounastarvikkeet.

Lounaaksi olikin sitten kevyttä tavaraa, sillä päädyin tekemään kanasalaattia. Lähikaupassani on joka perjantai tarjolla kokonainen grillattu broileri viidellä eurolla, joten ostin broilerin, salaattia, tomaattia ja kurkkua. Edellä mainittujen lisäksi lisäsin salaattiin myös sipulia ja paprikaa, joita keittiön kaapeista löytyi jo omasta takaa. Salaatista tuli loistavan kauhean ihanan hyvää ja päädyinkin syömään samaa salaattia myös päivälliseksi! Samasta salaatista riitti myös muulle perheelle, joten valinta oli varsin onnistunut.

Kanasalad! 

Iltapäivällä kävin uimassa 1,5 km. Uinti otti aikaa n. 45 minuuttia ja uinti tuntui suhteellisen helpolta. Tämän päivän kevyemmät treenit tekivät varmasti hyvää kipeille jaloilleni. Illalla odottaa vielä muutaman hetken venyttely, jos se vaikka auttaisi sitten jalkoihin. 

Huomenna ollaankin sitten jännän äärellä, kun on aika suunnistaa kohti Heinävettä ja ohjelmassa olisikin siis hirvenmetsästystä. Oma roolini on tällä kertaa olla ajomiehenä, eli luvassa on leppoisaa kävelyä mukavassa Suomen luonnossa. Parasta tietenkin koko reissussa on ajojen väliset makkaranpaistotauot. Suurimmaksi ongelmaksi taitaakin tulla se, että metsällä olen tottunut juomaan olutta tai limpparia ja syömään suklaata. Tällä kertaa joudunkin ikävä kyllä tyytymään kivennäisveteen ja myslipatukoihin. No, pysyvää elämänmuutostahan tässä haetaan! Koetan taas raportoida pian! 

mietelause: Ei se paino pohtimalla putoa

Päivä 4. so far so good

No nyt se jo sitten tapahtu. Yksi päivä jäi kirjoittelusta välistä. No jatkossa koitan skarpata

Ruokavaliossa olen pysynyt toistaiseksi ilman ongelmia. Vaakakin näyttää 88,3 kg eli toisin sanoen sen suhteen ei voi sanoa vielä mitään. Dietmix juoma on auttanut makeanhimoon loistavasti, ja jos iltapäivisinkin onkin tullut jonkinsortin nälkä, niin muutama mandariini on tehnyt minut kylläiseksi.

Urheilusta sen verran, että alkaa pikkuhiljaa jalat sanoa ei kiitos. Kaikki alkoi tiistaina, kun sulkapalloharjoituksissa eräs A-luokan pelaaja juoksutti minut täysin puhki. Itsehän osaan luovuttaa vasta, kun ei enää jalat kanna, ja näin pääsi käymään tälläkin kertaa. Äärimmäisen laiskana venyttelijänä jätin tietenkin taas tiistai illan venytykset väliin. Sitten tuli keskiviikko ja fiksuna jätin aamun treenin väliin. Iltapäivällä oli kuitenkin vuorossa sählyvuoro. Sählyssä juoksin itseni yllätys yllätys taasen loppuun ja jalat kiittivät tästäkin. Tänään sitten lähdin aamusella pelaamaan sulkapalloa ystäväni kanssa ja tottakai ei siinäkään jalkoja säästelty. Nyt sitten tuntuu mukavaa kipua polvista alaspäin kun vanha ystäväni penikkatauti muistuttaa olemassa olostaan. Penikkataudista olen kärsinyt jo kohta kolme vuotta. Välillä se aina tulee ja välillä ei. Lopullisesti parantumaan sitä en ole vielä saanut.  Nyt täytyy vaan koittaa ottaa lähiaikoina rauhallisemmin, ja venytellä useammin.

Tänään olisi vielä vuorossa toinen sulkapallovuoro. Taidan yrittää tehdä viisaasti, ja pelata vain nelinpeliä treeneissä. Illalla olisi vielä Enson Pallon kaukalopallopeli, mitä taidan mennä katsomaan. Olen itsekin pelannut Epassa viimeksi toissakaudella, joten pelit kiinnostavat minua kovasti. Ja ainahan se pelejä katsellessa tulee sellainen olo, että "kyllähän mä tonkin olisin paremmin tehnyt" :D

mietelause: hiljaisuus on luontoäidin huutoa

Päivä 2. Dieettijuomaa ja silleen...

Tänään on siis toinen päivä uutta ruokavaliota. Toistaiseksi vielä mielialat korkealla, eikä sortumisia ole nähty. Toivottavasti ei nähdäkään.

Asiasta seuraavaan asiaan. Ostin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni proteiinijuomaa, jonka olisi tarkoitus auttaa painonhallinnassa. Ennen olen ostellut vain "palautumisjuomia". En sitten tiedä, mitä muuta eroa dieettijuomilla ja palautusjuomilla on kuin hinta. 920 g Fastin Dietmix juomajauhetta maksoi noin 27€. Pussukasta pitäisi riittää 23 annokseen, eli yhden annoksen hinnaksi tulee vähän reilu euro, jos jauheen sekoittaa veteen. Ravintosisällöltään ero tavallisiin palautusjuomiin oli hiilihydraattien ja kaloreiden määrä. Varmasti myös mineraali- ja vitamiinisisällöissä on eroja, mutta en ole koskaan jaksanut innostua kyseisistä yksityiskohdista. Kyseisen juomajauhepussukan ostin aivan täysin hetken mielijohteesta, mutta nyt myöhemmin olen itselleni ostosta perustellut sillä, että lihasmassa ei katoa niin helposti, vaikka energiamäärä vähentyisikin. Uskon myös juoman olevan hyvä välipala, jolloin ei tarvitse olla nälkäisenä useita tunteja päivässä. No kukin uskoo mihin tahtoo : D

Mauksi valitsin suklaan, sillä aikaisemmista suhteista proteiinijuomiin on tullut kammo mansikan makuun ja vaniljaa ei tällä kertaa ollut tarjolla. Kokeilin äsken juomaa sekoitettuna maitoon, jolloin maku oli siedettävä. Useimmitenhan siedettävä näissä tuotteissa on jo varsin kelvollinen, mutta olen joskus maistanut myös parempaa. Varmasti lähiviikkoina raportoin lisää kokemuksia kyseisestä juomasta, kunhan olen viisaampi. 

Tämän päivän urheiluista sen verran, että aamulla harrastin hyötyliikuntaa kävelemällä tyttöystäväni luokse ja takaisin. Suurimman osan lenkeistä käytän puhelimeni runkeeperiä, jolloin noiden lenkkien tilastoja voi halukkaat käydä seurailemassa osoitteessa http://runkeeper.com/user/S4ndels/profile. Illalla olisi tarkoitus vielä käydä pelailemassa puolitoista tuntia sulkapalloa. Jälleen kerran säästän luontoa ja rasitan itseäni polkemalla tällä kertaa polkupyörällä matkat! On se mukavaa tämä maailman pelastaminen! 

Ainiin. Kaikkia kiinnostava tieto meinasi unohtua! Ostin tänään uudet uikkarit, kun vanhat oli kuluneet puhki. Ostin niinkin hightec tuotteen kuin prisman halvimman mallin!

mietelause: illat pimenee, osta siis kirkasvalolamppu

Päivä 1.

Tänään oli ensimmäinen päivä terveellisempää ruokavaliota. Innostus on ollut niin kovaa, että vielä toistaiseksi tuntuu todella helpolta. Aloitin päiväni syömällä aamupalaksi hedelmiä ja proteiinijuoman. Hyvän aamiaisen jälkeen päivä tuntui helpolta eikä nälkä yllättänyt. Tarkoitus olisikin laihtua ilman nälkää.

Aamupalaksi kahvia, proteiinijuoma, mandariini, omena ja banaani. 

Päivällä tein kuntosalitreenin, jonka jälkeen kävin uimassa kilometrin uimahallissa. Vielä kun matkat taitoin polkupyörällä niin olen päivääni varsin tyytyväinen. Täytyy vain toivoa, että päivät jatkuisivat näin helppoina kaikki 21 päivää. Mutta nyt ei jaksa kirjoitella enempää. Huomenna taas lisää!

mietelause: uni tulee parhaiten ilman sukkia

Ruokavalioremppaa

Tänään uskaltauduin ensimmäistä kertaa yli kuukauteen vaa'alle. Olin toiveikas, että vaaka armeliaana näyttäisi jotain 84 ja 87 väliltä, mutta eihän se taas ihan niin mennyt. 88,9 kilogrammaa ja vaaka kolautti itsetuntoani suurella nuijalla päähän.  Onneksi olin jo eilen päättänyt, että ruokatavoilleni on tehtävä jotain.
Päätin olla 21 päivää syömättä karkkia, sipsiä ja suklaata. Samalla jää limpparit ja alkoholi. Näiden 21 päivän aikana koetan syödä myös enemmän salaattia ja hedelmiä. Tavoite olisi saada n. 2 kiloa painoa pois ja hyvä alku uudenlaiseen ruokavalioon.

Valitsin jakson pituudeksi 21 päivää siitä syystä, että olen jostain mielestäni lukenut, että uusien elämäntapojen omaksuminen vie vähintään 21 päivää. Odotettavissa on siis innokas ensimmäinen viikko, tuskainen toinen viikko ja jos kaikki sujuu hyvin niin kolmantena viikkona asiaan alkaa jo pikkuhiljaa tottua.

21 päivän jälkeen koetan tehdä jonkun sortin kompromissin herkkujen syönnin suhteen. Ehkä sovin itseni kanssa karkkipäivän tai koetan löytää jonkin muun ratkaisun. Idea olisi kuitenkin se, että ruokavalioon tulisi pysyvä muutos. Vain niin painonhallinnasta tulee pysyvää.

Koetan raportoida päivittäin uuden ruokavalion aiheuttamista fiiliksistä, ja ensimmäinen raportti tulee vielä tämän päivän aikana.

mietelause: mietelauseiden keksiminen on vaikeaa.

Blogin aloitus ja hieman taustatietoa

Varoitus: Jos sinua ei kiinnosta lyhyt historiikki allekirjoittaneen elämästä, hyppää suoraan kirjoituksen loppun tai seuraavaan kirjoitukseen. Jos taas jaksat nähdä vaivan, uskon että historiikin lukeminen auttaa sinua ymmärtämään ajatusmaailmaani ja muita kirjoituksiani paremmin.

Olen himourheilija. En välttämättä kovin hyvä eri lajeissa. Ehkä himoharrastaja sopisi paremmin. Tykkään harrastaa monenlaista urheilua: uintia, kuntosalia, sulkapalloa, golfia, sählyä (ei salibandyä), kaukalopalloa, hiiihtoa, pesäpalloa, pyöräilyä ja myös pyöräilyn ja uinnin myötä triathlonia. Urheilun lisäksi on myös muita harrastuksia, kuten kitaran soitto, laulu, vedonlyönti ja avantouinti. Tällä hetkellä pyrin tekemään vähintään kymmenen treeniä viikkoon. En tällä hetkellä opiskele enkä ole työelämässä vakituisesti, joten aikaa kuntoilulle löytyy.

Kuten arvata saattaa, olen elämässäni kokeillut lähes kaikkia lajeja. Opittuani luistelemaan aloitin jääkiekon pelaamisen 4-vuotiaana. Samoihin aikoihin aloitin myös jalkapallon pelaamisen. Pian jääkiekon rinnalle tuli myös jääpallo. 7-vuotiaana aloitin golfin pelaamisen ja hiihdin talven tai kaksi kilpaa. Koko ala-asteen pelasin jääpalloa. Jääkiekkoa välillä pelasin ja välillä en. Jalkapalloa pelasin 10-vuotiaaksi asti, kunnes golf vei niin paljon aikaa, että oli pakko valita jompikumpi. Jääpallon lopetin yläasteella ja korvasin luisteluvimman kaukalopallolla. Kaukista pelasin aina abivuoteen asti. 6-luokalla aloitin pesäpallon. Pesäpalloa pelasin koko yläasteen ajan, kunnes lukion ekan vuoden jälkeen oli aika lopettaa pariksi vuodeksi. Viime kesänä palasin kuitenkin pesäpallokentille maakuntasarjaa pelaamaan.

Välillä on urheilun suhteen ollut aikoja, etten ole urheillut kovinkaan paljoa. Välillä taas tulee jaksoja, jolloin välipäivän pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Liikunnassa aina olen ollut hyvä, joissain lajeissa jopa todella hyvä. Olen mm. ollut hopealla junioreiden jääpallon sm-tekniikkakisoissa, pelannut pesäpalloa c-junioreiden itä-lännessä, voittanut useita junioreiden alueista golfissa, voittanut kaukalopallossa b-junioreiden Suomen mestaruuden sekä pelannut kaukalopalloa 1-divisioonassa. En kuitenkaan missään lajissa ole kehittynyt loistavaksi. Suurin syy tähän on varmasti se, etten tykkää harrastaa urheilua yksipuolisesti. En myöskään halua ottaa urheilua liian vakavasti. Lähes kaikki joukkuelajit olen tähän asti lopettanut sen vuoksi, että ne ovat menneet liian vakaviksi. Yksilölajeista pidän sen takia, että niissä harjoitusmäärät ja tahdin voit päättää itse. Kukaan ei syytä sinua, jos silloin tällöin jätät harjoitukset väliin. Jos menestystä ei tule, ei sinun tarvitse myöskään olla pahoillasi joukkuetovereidesi takia, etkä voi myöskään syytellä ketään muuta kuin itseäsi. Jos menestystä taas tulee, ei kukaan voi ottaa kunniaa pois sinulta itseltäsi.

Yllättävää kyllä olen aina kamppaillut painoni kanssa. Olen 174 cm pitkä ja painan n. 86 kiloa, Painoindeksini mukaan, olen noin 10 kiloa ylipainoinen. Toki minulla on sen verran paljon lihasmassaa, että ylipainoa sanan tarkan määritelmän mukaan minulla tuskin on. Kuitenkaan muutaman kilon tiputtaminen ei tekisi pahaa mielelle ja terveydelle. Korkea painoni johtuu pääasiassa matalasykkeisen liikunnan puutteesta ja huonosta ruokavaliosta. Olen aina syönyt mitä sattuu ja milloin sattuu. Ruokavalio onkin asia, johon tulen kiinnittämään blogissani ainakin alussa huomiota.

Vielä sen verran taustaa, että viimeisen vuoden aikana olen innostunut pitkäkestoisesta ja matalasykkeisestä liikunnasta. Innostus alkoi, kun viime syksynä vaaka näytti yli 90 kiloa, ja päätin että on aika pudottaa painoa. Talvella innostuin hiihdosta ja keväällä päätin vielä, että kesällä osallistun puolitriathlonille, jota varten olisi pakko pudottaa painoa. Niinpä kevään ja kesän ajan treenasin kovasti mm. ajaen suuren osan 25 km työmatkoistani pyörällä. Lisäksi harjoittelin uintia useita kertoja viikossa ja lopetin lihasmassaa kasvattavan kuntosaliharjoittelun. Kesällä osallistuinkin sitten Finntriathlonin pmuolimatkalle ja pääsin maaliin alle 7 tunnin tavoiteajan. Kokemus oli tuskallinen, mutta loistava ja pyrin ensi kesänä osallistumaan uudestaan johonkin triathlon kilpailuun.

Bloggaamisen yritän pitää ikäänkuin päiväkirjan muodossa, sillä blogi on minulle pääasiassa väline pitää itseni kartalla tekemisistäni. Toki kirjoitan tänne laajasti myös muista aiheista ja olisi kiva saada kommenttia liittyen blogin sisältöön ja vaikka treenivinkkejä teiltä jotka tiedätte asiasta enemmän kuin minä.

Ps. Yritän(huom. yritän!) joka kirjoituksen loppuun keksiä jonkun päivän mielialaan sopivan mietelauseen. Alla ensimmäinen niistä.

Ilo ilman viinaa on urheilua.